Haastateltavana Hattulan liikuntapäällikkö Jari Salmela
1. Mitkä asiat INNOSTAVAT tällä hetkellä Hattulan kunnan liikuntapalveluihin liittyen?
– Liikunta on hyvä brändi. Vaikka on ollut huonoja aikoja, niin liikunta on hyvä tuote myydä. Liikunnalla ja hyvinvoinnilla on positiivinen leima, sekä päättäjien, että kuntalaisten silmissä. Jos liikunta olisi pilleri, se olisi superlääke. 
– Erilaisissa hankkeissa olemme onnistuneet. Eri ikäryhmissä on saatu paljon aikaan ja olemme edistäneet kuntalaisten liikunnallista elinvoimaa. AVI:n kanssa yhteistyö eri hankkeiden parissa on myös kehittynyt.
 
2. Mitkä asiat HAASTAVAT tällä hetkellä Hattulan kunnan liikuntapalveluihin liittyen?
– Koronan aiheuttamien lähes päivittäisten haasteiden lisäksi olemme organisatorisesti uuden äärellä. Lokakuun alusta lähtien liikunta ja nuorisotyö on siirtynyt Hattulassa elinvoimalautakunnan alaisuuteen. Tulee varmaan uusien työtapojen opettelua ja yhteistyö teknisen puolen kanssa lisääntyy. Insinöörien ajattelua tulee jatkossa opetella.
– Järjestöyhteistyö on keulana yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Yhteistyö 130-140 järjestön kanssa on haaste, mutta samalla mahdollisuus. Kunta hoitaa liikunta-asiat kyllä kuntakeskuksessa, mutta sivukylillä liikuntatoimintaa ja olosuhteiden kehittämistä tehdään vahvasti erilaisten toimijoiden kautta.
– Meillä ei peritä tilamaksuja yleishyödyllisisiltä yhteisöiltä, mutta haasteena tulee olemaan talous ja talouden tasapainottaminen. Tilamaksuihin saatetaan puuttua tai se on jopa todennäköistä. Ilmaisten tilamaksujen vuoksi järjestöjen muut avustussummat ovat meillä olleet aika pieniä. Olen juuri tekemässä esitystä, että puolet tuloista palautettaisiin avustuksina yhdistyksille, jos uusia tilamaksuja otetaan käyttöön. Mielellään maksaa, jos osa palautuu hyvinvointityöhön takaisin.
– Pitkäntähtäimen suunnittelu on haastavaa. Nyt on menty hieman poukkoillen kädestä suuhun. Suunnittelutyö on saatava jäntevämmäksi. Mikä on Hattulan suunta liikunnan kehittämisessä? Pitkäjänteinen suunnittelu ei ole toki helppoa, kun on monialaisia tehtävänkuvia ja suunnittelutyölle on vaikea löytää aikaa. Onneksi on tukea saatavissa myös ulkopuolelta.
 
3. Miten kunnallinen liikuntatoimi noin 10 000 asukkaan kokoisissa kunnissa tulee MUUTTUMAAN 2020-LUVUN AIKANA? 
– On vaikea nähdä kauas. Lajeina ainakin multigolf, luontoliikunta ja maastopyöräily tulevat lisääntymään ja myös perinteinen pyöräily. Meillä pyöräilyverkko on jo hyvä. E-urheilu on nousussa ja se löytää tiensä myös nuorisotiloihin. Talviurheilu tulee vaatimaan eritystoimenpiteitä, Näillä leveysasteilla tarvitaan tekojäätä ja lumitykkejä. Myös futsal tulee kehittymään ja se on meidän kunnassa vahva laji.
– Jatkossakin Hattula on edelleen itsenäinen kunta, mutta lähikuntien kanssa koordinointi etenkin liikuntapaikkarakentamisessa ja reitistöjen osalta lisääntyy. Ja tiettyjen erikoislajien osalta kuten kaksipyöräisten moottoriurheilussa. Tapahtumien ja lajikirjon kasvun myötä liikuntamatkailu kotimaassa ja vierailut lähialueilta tulevat lisääntymään.
– Erilainen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa varmasti lisääntyy, mutta en tiedä kuinka syvälle erilaisiin hybridimalleihin on mahdollista mennä. Niissä on puolensa ja puolensa. Onko meillä riittävästi suunnitteluaikaa ja osaamista. Niissä joutuu tavallista enemmän pohtimaan ja tutustumaan. Ja päättäjätkin tulee saada uskomaan ja luottamaan niihin.

Haastattelu: pasi.maenpaa@smartsport.fi
Asiantuntija, seuratoiminnan kehittäminen, selvitykset ja tutkimukset
SMARTSPORT

– Olemme pyrkineet jokaiseen lähiliikuntapaikkaan tuomaan kokeiluun jotakin uuttaa, toteaa Salon Vapaa-aikajohtaja Hilpi Tanska.Vuonna 2019 avatussa Uskelan lähiliikuntapaikassa panostettiin uudentyyppisiin pienpelipaikkoihin ja tähän uusimpaan Tupurin lähiliikuntapaikkaan toteutettiin kaupungin ensimmäinen asfalttipintainen pumptrack. Ensimmäisen käyttökauden kävijämäärien perusteella pyörärata on ollut onnistunut valinta, jatkaa Tanska.         
Uuden pumptrackin virallisia avajaisia vietettiin Salossa syyskuun viimeisellä viikolla. Avajaispäivänä Tupurin koulun jokainen luokka pääsi ohjatusti kokeilemaan pumptrackia. Yhteensä päivän aikana radalla polki innostuneesti, kypärä hiessä yli 300 alakouluikäistä lasta. Liikuntakasvatuksen ohella pumptrack -radoille on asetettu myös liikennekasvatuksellisia tavoitteita.    
– Liikkumisen ilon ohella pumptrackilla ajaessa myös oman pyörän käsittelytaidot kehittyvät merkittävästi. Tämä lisää liikenneturvallisuutta ja madaltaa kaikenlaisen arkipyöräilynkin kynnystä, nostaa esiin avajaispäivän ajokokeiluista sekä radan suunnittelusta ja toteutuksesta vastannut Mikko Peltonen SmartSportista.  
Salon radan suunnittelussa on erityisesti pyritty huomiomaan sen käyttökelpoisuus laajoille käyttäjäryhmille, kuten skuuttaajille, rullaluistelijoille ja jopa pyörätuolin käyttäjille. 
– Toimivan pumptrackin tulee olla sellainen, jossa vasta pyöräilyä opettelevat sekä jo vauhdikkaammasta ajamisesta ja hyppimisestä kiinnostuneet voivat viihtyä yhtä aikaa ja turvallisesti. Myös radan visuaalisuuteen ja maisemointiin on tärkeä kiinnittää huomioita, toteaa Peltonen.    
Lisätietoja SmartSportin lähiliikuntapaikkojen ja pumptrackien suunnitteluun liittyvistä palveluista jan.norra@smartsport.fi ja mikko.peltonen@smartsport.fi