AJANKOHTAISTA

Pikalinkki: Maksuton Ideaopas kuntien strategiseen olosuhdetyöhön
Pikalinkki: Kuntien liikuntapalvelujen tulevaisuusnäkyjä selvitetään.

Huhtikuu 2021

Kuntien tuki urheiluseuroille monimuotoistuu – ja hajautuu

Kuntien merkitys urheiluseurojen tärkeimpänä tukijana ja yhteistyökumppanina pitää edelleen pääosin paikkansa, vaikka lajien ja seurojen kirjo on kasvanut. Kuntien strateginen rooli on laajentunut ja rajalliset resurssit jakaantuvat organisoidun urheilun eri lajeille, omatoimiselle liikunnalle ja suurimmissa kaupungeissa myös erilaisille tapahtumille. 
      Suomalainen urheiluseuratoiminta on monimuotoistunut, erikoistunut ja polarisoitunut. Notkeita pikkuseuroja on runsaasti ja suuret ammattimaistuvat seurat ovat entistä suurempia. Tämän kehityksen myötä etenkin suurimmissa kunnissa seuroille suunnatut tuet ja avustukset sekä erilaisen yhteistyön mallit muodostavat nykyään monimutkaisen ja vaikeasti hahmotettavan kokonaisuuden. 

Perinteisiä ja uusia tukimahdollisuuksia 
Kuntien perinteinen ja merkittävin tapa tukea urheiluseuroja on tarjota kunnallisia olosuhteita edullisesti tai jopa ilmaiseksi. Kasvava ongelma varsinkin kasvukeskuksissa on olosuhteiden riittävyys ja yhä useampi seura joutuu käyttämään vuosittain omia tai yksityisiä olosuhteita toiminnan pyörittämiseen. Kunnat  myöntävät perinteisesti urheiluseuroille myös perusavustusta ja erilaisia kohdeavustuksia. 
Urheiluseurojen perustukimuodot ovat saaneet rinnalleen erilaisia avustuksia ja sopimuksia; kumppanuussopimuksia erilaisiin turnauksiin ja kilpailuihin liittyen, ostopalvelusopimuksia toiminnan järjestämisestä (mm. ohjaustoiminta, uimavalvonta, ip-kerhot, talviuinti), operaattorisopimuksia kioski-, kahvio- ja ravintolatoimintaan liittyen, operaattorisopimuksia olosuhteiden ylläpitoon tai hallinnointiin (mm. hallien pyörittäminen, latujen kunnostus), sopimuksia olosuhteiden rakentamiseen liittyen (”hybridimallit”), sekä markkinointi- ja pr-sopimuksia edustusjoukkueille ja kärkiurheilijoille. Kokonaistilanteen hahmottamista voi mutkistaa vielä kaupungin pääomistamien yhtiöiden markkinointisopimukset ja halliyhtiöiden erilliset sopimukset seurojen kanssa.
     Harvalla kunnalla tukiviidakko on koko laajuudessaan edellisen kaltainen, mutta monella kunnalla on käytössä yhä useampi tukimuoto. Kunnan nimissä sopimuksia seurojen kanssa tehdään paljon ohi liikuntapalvelujen. Niitä tekee kunnissa monta eri tahoa ja monta eri ihmistä. Voi olla, että kunnasta ei löydy yksittäistä tahoa, joka osaisi kertoa kaikki seurojen saamat tuet.  
     Erilaiset tukimahdollisuudet realisoituvat koko laajuudessaan vain harvalle paikkakunnan urheiluseuralle. Osa yhteistyöstä käynnistyy kuntien omasta aloitteesta, mutta suuret seurat ja niiden aktiiviset päätoimiset työntekijät ovat myös aloitteellisia erilaisten yhteistyömallien ja sopimusten ehdottajina. Aktiivinen ja osaava urheiluseura löytää kunnasta itselleen paljon erilaista tukea, mutta passiivinen seura tyytyy perinteisiin tukimuotoihin. 
Muutoksen tarve ja mahdollisuudet?
Moni kunta on tunnistanut edellä kuvaillun tilanteen, mutta harvalla kunnalla on ollut voimia tarttua tilanteeseen. Voi olla, että kuntien vastuuvirkamiesten asema, osaaminen ja aikaresurssi ei riitä kokonaisuuden laajaan arviointiin, sekä haastavaan uudistustyöhön. Eikä ylimmiltä päättäjiltä ole tullut selkeää ja vahvaa tilausta kokonaisuuden uudistamiseksi. 
     Nykyinen sekava tilanne ei muutu yksittäisten tukimuotojen erillisellä ”koodaustyöllä”, eikä varsinkaan uusia tukimuotoja kehittelemällä. Tilanteeseen tarvitaan kokonaisuuden hahmottamista sekä rohkeaa ja näkemyksellistä ”uutta arkkitehtuuria”.  Vanhaa pitää purkaa ennen kuin uutta voi rakentaa. Vähemmän voi olla enemmän. Kokonaisvaltaisesti ja taitavasti tehty uudistus vapauttaa ihmisten työaikaa niin urheiluseuroissa, kuin kunnissakin. Iso uudistus voi parantaa myös eri lajien ja seurojen välistä tasa-arvoa vastaamaan 2020-luvun liikuntakulttuurin tilannetta. 
     On vahvoja viitteitä siitä, että seurojen ja kuntien välinen yhteistyö tulee kasvamaan 2020-luvulla. Nyt olisikin oiva hetki tarkistaa ovatko kuntanne tuki- ja avustuskokonaisuus sekä yhteistyön mallit kunnossa?
     Smart Sport – osuuskuntana meille on kertynyt tukiin, avustuksiin ja yhteistyöhön liittyen tietoa ja kokemuksia pulpetin molemmilta puolilta; sekä kunnista, että seuroista.  Haluamme perehtyä kokonaisvaltaisesti tähän haastavaan ja monitasoiseen asiaan yhä paremmin myös tulevina vuosina.   

Ota yhteyttä, jos ajatuksia syntyi tai kehitystarpeita on. Jo keskustelu aiheesta voi kirkastaa ajatuksia. 
Pasi Mäenpää, pasi.maenpaa@smartsport.fi
p. 040 7788 993
Ari Karimäki, ari.karimaki@smartsport.fi
p. 0400 941 745

SAVE THE DATE  7.– 8.10. 
Liikunnan olosuhteiden ja johtamisen seminaari  

 SLA ja SmartSport järjestävät yhdessä kuntien liikuntatoimijoille suunnatun seminaarin 7.-8.10.2021 Holiday Club Saimaassa Imatran kupeessa. Kyseessä on SLA:n perinteinen olosuhdeseminaari, jonka oheen SmartSport järjestää oman kuntien liikuntapalveluiden johtamiseen ja kehittämiseen liittyvän foorumin. SmartSportin foorumi on suunnattu erityisesti kuntien liikuntajohdolle, mutta myös kuntien liikuntapalveluista päättäville luottamushenkilöille. Tarjolla on monipuolinen kattaus liikunta-asiaa, joten matkaan voi kannattaa lähteä isommalla joukolla useamman ammattilaisen voimin.
Seminaarikokonaisuuden tarkemmat sisällöt tarkentuvat huhtikuun aikana ja ilmoittautuminen aukeaa toukokuussa. SmartSportin foorumin alustus- ja keskusteluteemoja ovat mm. 
 A) Liikunnan tuet ja avustukset

• Liikunnan avustukset ja erilaiset tuet muodostavat monessa kunnassa varsin hajanaisen kokonaisuuden, tulisiko tätä käsitellä kunnissa aiempaa kokonaisvaltaisemmalla otteella?
• Alustuksen pohjalta asiaa kommentoimassa kunnan liikuntajohtoa.

 B) Kuntien, seurojen ja yksityisten liikunnan yhteishankkeet (ns. hybridihankkeet)

• Kunnissa toteutetaan tänä päivänä runsaasti liikuntarakentamishankkeita, joissa rahoittajina ovat kunnan lisäksi urheiluseurat sekä yksityinen sektori.
• Aihetta tarkastellaan foorumilla sekä liikuntatutkijan, kunnan liikuntajohdon että liikuntaseurojen näkökulmasta.

 C) Liikuntajohtamisen lähivuosien haasteet ja ratkaisumallit

• Kunnat ovat keskenään erilaisia, joten haasteet ja ratkaisumallitkin eroavat toisistaan.
• Keskustelun pohjana SmartSportin tuore kysely kuntien liikuntajohtajille ja liikunnasta vastaaville.
• Keskustelemassa erikokoisten kuntien liikuntajohtoa.

Luvassa lisäksi alustuksia ylikunnallisesta yhteistyöstä, URHEA-hankkeesta ja muutamasta muusta ajankohtaisesta teemasta. Varaa päivät kalenteriin jo nyt!
 
Lisätietoja SmartSportin seminaariosiosta foorumista
Ari Karimäki, ari.karimaki@smartsport.fi (p. 0400 941 745)

Haastateltavana Jyväskylän kaupungin liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal
Kunnallinen llikuntatoimi muutoksessa 2020-luvulla

Sahindalilla on takanaan pitkä ura kaupungin liikuntatoimessa. Jyväskylän liikuntajohtajana hän on toiminut vuoden 2020 elokuusta alkaen.
1. Mitkä asiat innostavat sinua työssäsi?
Toimiminen liikunnan ja urheilun toimintaympäristössä on innostavaa. Ihmisillä, joita työssä tapaan on kaikilla yhteinen palo liikunnan edistämiseen. On hienoa saada toimia tärkeän asian parissa eri verkostoissa yhdessä työtä tehden. Liikuntatyössä on hienoa, että työn jälki näkyy konkreettisesti: uusia liikuntapaikkoja syntyy, niitä ylläpidetään, tuotetaan liikuntapalveluja jne.
Yhteiskunnan muutosten havainnointi on työssä tärkeää ja innostavaa. Tuntosarvet on pidettävä ylhäällä koko ajan, koska tarve tunnistaa kehittämisen tarpeet ja toisaalta vastata muuttuviin tarpeisiin on iso haaste. 
2. Mitkä asiat koet haasteellisiksi tällä hetkellä Jyväskylän liikuntapalveluille?
Kyllä koronan vaikutukset on ollut viimeisen vuoden aikana akuutein haaste, joka on koskettanut liikuntapalveluja monella tavalla. Viimeinen vuosi on ollut jatkuvaa reagointia muutokseen ja toiminnan sopeuttamista vallitsevaan tilanteeseen. Onneksi olemme Jyväskylässä onnistuneet ylläpitämään lasten ja nuorten harrastustoimintaa lähes koko ajan – samoin tarjoamaan myös huippu-urheilijoiden harjoittelumahdollisuudet tässä poikkeavassa tilanteessa. 
Jyväkylässä on tehty paljon liikuntarakentamista erityisesti 80- ja 90-luvuilla, josta syystä peruskorjausten ja liikuntapaikkojen kehittämisen tarve on tällä hetkellä suuri. Tämä vaatii hyvää suunnittelua, toimenpiteiden aikatauluttamista ja talouden jaksottamista, jotta hankkeita saadaan onnistuneesti etenemään. 
Jyväskylässä toteutettiin liikuntapaikkojen palveluverkkoselvitys yhteistyönä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa (Ramboll). Jyväskylän liikuntapaikkojen palveluverkkoselvitys on strategisen tason tarkastelu, jonka tavoitteena on ollut luoda kokonaiskuva kaupungin liikuntapaikoista osana liikkumisen verkostoa. Tavoitteena on saavuttaa laadukas ja kustannustehokas palveluverkko, joka vastaa mahdollisimman hyvin eri käyttäjäryhmien tarpeisiin.​
Selvitystyö valmistui tammikuussa 2021, jonka jatkoksi olemme valmistelemassa liikuntaolosuhteiden kehittämisohjelmaa tälle vuosikymmenelle. Tämän työn tavoitteena on linjata Jyväskylän liikuntaolosuhteiden keskeiset kehittämisen linjat vuosille 2022-2030. Liikuntapaikkojen palveluverkkoselvityksen lisäksi kehittämisohjelmassa huomioidaan myös aikaisemmat linjaukset ja päätökset liittyen liikuntapaikkarakentamiseen. Tällaisia asiakirjoja ovat muun muassa Lähiliikuntapaikkaohjelma 2013 - 2025 ja Jyväskylän luontoliikuntaohjelma, joka on toteutettu yhteistyössä kaupunkirakennepalveluiden kanssa. Lisäksi valmisteilla oleva ulkokenttien palveluverkkoselvitys on osa liikuntaolosuhteiden kehittämisohjelman tietopohjaa.
Jyväskylässä ollaan hyvällä tiellä: liikunnan edistäminen on koko kaupungin yhteinen asia. Käyttäjien osallistaminen ja kuuleminen on suunnittelussa ja toiminnan järjestämisessä keskeisessä roolissa. Myös sidosryhmien kuuleminen ja yhteistyö heidän kanssaan on noussut aiempaan merkittävämpään rooliin. 
3. Miten kunnallinen liikuntatoimi tulee muuttumaan yli 100 000 asukkaan kunnissa 2020-luvun aikana?
Strateginen suunnittelu tuo osaltaan uudenlaisia osaamistarpeita kuntien liikuntatoimille. Samoin tarvitaan erilaista osaamista ja pohdintaa siitä, mitä osaamista on perusteltua löytyä kunnasta ja mitä kannattaa ostaa ulkopuolelta. 
Näköpiirissä on ainakin seuraavanlaisia muutospaineita:

• Verkosto-osaamisen tarve: yhteistyön tekemisen tarve noussut aivan uudelle tasolle – siitä on tullut edellytys vaikuttavalle toiminnalle. 
• Palvelujen tarjoajien määrä lisääntyy myös, mikä voi muuttaa kuntien liikuntapalveluiden roolia. Sopimuskulttuuri lisääntyy vauhdilla – tarvitaan uudenlaista osaamista myös tälle sektorille. 
• Seuratoimijat haluavat kasvattaa rooliaan liikuntatilojen hallinnoimisessa ja toisaalta myös rakentamisessa. Miten kaupunki voi tasavertaisesti tukea ja kenties olla mukana eri sidosryhmien hankkeissa?
• Polarisaatiokehitys: paljon liikuntaa harrastavat ↔ vähän liikuntaa harrastavat, kilpaurheilu ↔ omaehtoinen terveysliikunta ja höntsäily, väestön sosioekonominen polarisaatio
• Lajikirjon kasvaminen ja lajien muuttuminen ympärivuotisiksi luo paineita uusien olosuhteiden rakentamiseen (esim. jalkapallohallit, asvaltoidut hiihtoreitit).
• Ulko- ja luontoliikunnan suuri kysynnän kasvu luo paineita kaupungeille – haaste arvioida käytön todellisia määriä ja vaikuttavuutta.
• Ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt paljon pohdittavaa: hiihtokausi lyhenee, maastopyöräily suosio kasvaa, luonnonjäiden jäädyttämisongelmat lisäävät painetta tekojäiden rakentamiseen jne.
• Viestinnän ja tiedottamisen rooli nousee isoon rooliin – ennen kaikkea tarvitaan positiivista ja selkeää viestintää, jolla tavoitetaan halutut kohderyhmät entistä paremmin.

4. Miten korona on vaikuttanut liikuntapalvelun työhön?
Taloudellinen haaste on suuri, koska tulokertymät ovat liikuntapaikkojen ja palveluiden osalta romahtaneet. Menopuolta joudutaan vielä pitkään sopeuttamaan ja tilanne on vaikuttanut myös henkilöstön asemaan ja tehtäviin. Esimerkiksi osa henkilöstöstä on toiminut jo pitkään muissa kuin omissa perustehtävissä, kuten avustavissa tehtävissä rokotuspisteillä, koulunkäynnin avustajina tai liikuntapaikoilla uusissa tehtävissä. 
Erityisesti riskiryhmiin kuuluvien liikuntaharrastukset ovat olleet pitkään tauolla. Millaiset vaikutukset tällä on toimintaan tulevaisuudessa, sillä nämä henkilöt hyötyisivät liikunnan terveysvaikutuksista kaikkein eniten. Kuinka heidät tavoitetaan uudestaan ja saadaan mukaan palvelujen piiriin? Tämä vaatii varmasti uusia toimintatapoja ja kohdennettuja palveluja heti kun tilanne jollain tapaa normalisoituu. 
 
Haastattelijana Jukka Karvinen

Golfkunta Hattula ​– liikuntabrändiä rakentamassa

Yhä useampi suomalainen kunta kirkastaa omaa kuntakuvaansa brändityöllä. Brändityössä keskeisenä lähtökohtana on löytää kunnasta sellaisia erityispiirteitä, jotka auttavat sitä erottautumaan muista kunnista innostavalla tavalla. Onnistunut brändityö edistää kunnan pito- ja vetovoimaa niin asukkaiden kuin myös yrityselämän näkökulmasta. Kunnan liikuntapalvelut ovat yksi luonteva osa-alue kunnan vetovoimatekijöitä pohdittaessa. Valitettavan harvassa ovat kuitenkin liikuntapalveluistaan selkeän ja vahvan brändin tehneet kunnat. 
Hattulan kunnassa liikuntapalveluiden rooli kuntabrändin rakentamisessa on sen sijaan otettu tosissaan. Omaksi erityisvahvuudeksi on kunnassa tunnistettu eri golflajien poikkeuksellisen monipuolinen tarjonta kuntakoko huomioiden. Tästä lähtökohdasta kunta on valinnut ”Golfkunta Hattula” -viestin liikuntapalveluiden brändikärjeksi. Kärkeä on työstetty yhdessä SmartSportin asiantuntijoiden kanssa eteenpäin 2021 alkuvuoden aikana. 
”Golfkunta Hattula” viestin haasteena on ollut sen kiinnittyminen mielikuvana helposti pelkästään perinteiseen golfiin. Olemme pyrkineet löytämään tapaa, jolla viestiä voisi laajentaa koskemaan myös muuta golflajien tarjontaa, kuten kunnan erinomaista frisbeegolfratojen verkostoa ja itse kehittelemäämme multigolfrataa. Tässä ideointityössä on ulkopuolisesta avusta ollut meille paljon hyötyä.”, toteaa Liikuntapäällikkö Jari Salmela.
 
Liikuntapalveluiden brändin hiominen yhdessä SmartSportin kanssa on tuottanut kunnan käyttöön sekä uudenlaisen ”Golfkunta Hattula” tunnuksen, jota tullaan hyödyntämään liikuntapalveluiden erilaisessa viestintätyössä. Tunnuksen on muotoillut Hattulan tunnuksen pohjalta SmartSportin graafikko Pirjo Uusitalo-Aura. Lisäksi pääviestin tueksi on ideoitu ”Whole in one – Kaikkea yhdessä” -slogan, joka avaa brändikärkeä toivottuun monimuotoisempaan suuntaan.  Kevään aikana on tarkoitus rakentaa syntyneistä aineksista myös uudenlainen kunnan liikuntapalveluiden kokonaisesite, jolla palveluita markkinoidaan niin oman kunnan väelle kuin ulkopaikkakuntalaisillekin. 

Lisätietoja SmartSportin palveluista liittyen liikuntapalveluiden brändien rakentamiseen
Jan Norra, jan.norra@smartsport.fi, p. 040 575 1717    

---

Helmikuu 2021

Liikuntajohtaminen on liikunnan edistämistä

Paikallisella liikuntajohtamisella on iso merkitys asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Tehtävänä on edistää hyvinvointia lisäävän liikunnan harrastamista. Tämä koostuu monenlaisista toimenpiteistä ja sisältää useiden toimijoiden yhteisiä ponnisteluja. Keskeisiä paikallisia toimijoita ovat kunnat, liikuntaseurat ja esimerkiksi erilaisten liikunnan edistämis- ja rakentamishankkeiden myötä syntyneet yhteistyöverkostot. Näiden lisäksi monissa kunnissa toimii ammattimaisia urheiluseuroja ja liikuntayrityksiä, jotka operoivat liikunnan ja urheilun saralla. 
      Liikunnan johtamisessa on omat haasteensa. Toimijoita on useita ja toimintaympäristön muutokset tekevät arjesta entistä ennakoimattomampaa. Liikunnan kokonaiskehittäminen muuttuu vaikeammin haltuun otettavaksi. Vaikeuskerrointa lisää se, että valtakunnan tasoiset ohjeistukset vaikuttavat paikalliseen liikuntaan ja sen johtamiseen. Tästä esimerkkinä ovat lajiliittojen ylläpitämät olosuhdevaatimukset liikuntarakentamisen suhteen.
      Teimme kuntien liikuntajohdolle kyselyn ja tiedustelimme mitä keinoja he kokivat tärkeiksi ajankohtaisten ongelmien (mm. taloustilanne, peruskorjaustarve, väestön ikääntyminen ja Koronapandemia) ratkaisemisessa. Yhtenä keskeisenä nousi esiin liikuntapalveluiden tuottamisen suunnitelmallisuuden ja strategisuuden kehittäminen. Tätä voisi tulkita niin, että liikunnan edistäminen kunnissa on valintojen tekemistä asetettujen tavoitteiden suunnassa ja tässä on vielä kehitettävää.  
Monissa kunnissa on tehty liikuntasuunnitelmia, liikkumisohjelmia ja olosuhdeohjelmia, joiden avulla pyritään ottamaan haltuun kuntalaisten liikuntaan liittyviä tarpeita. Mitä paremmin suunnitteluprosessi onnistuu (esim. laaja-alainen osallisuus) sitä vahvemman selkänojan liikuntapalvelut saa omalle työlleen. 
      Toisaalta liikunnan edistäminen tulisi saada mukaan kuntaa ja kaikkia sen toimialoja koskevaan strategiseen tavoitteiden asetteluun ja sitä kautta yhteiseen toimenpideohjelmaan. Näin liikunnan edistämisen painoarvo olisi myös valtuustosalissa mahdollisimman vahva.  
 
Liikuntaa edistetään verkostoissa
Liikunnan edistämisen ja johtamisen suhteen on tärkeää, että liikunnan viranhaltija ja muut liikunnan asiantuntijat osaavat aktiivisesti verkostoitua riittävän laajasti kuntaorganisaation sisällä ja sen ulkopuolella. Kunnan sisällä liikuntajohtaja tai liikunta-alan ammattilainen on yleensä liikunnan edistämisen poikkihallinnollisen projektin tai prosessin käynnistävä ja ylläpitävä voima.
      Tehdyn kyselyn nojalla poikkihallinnollinen toiminta koetaan erittäin tärkeäksi kaikenkokoisissa kunnissa. Kuitenkin kuntakoon kasvaessa sisäinen yhteistyö hankaloituu organisaation kompleksisuuden lisääntyessä. Tämän taklaamisessa tarvitaan yhteistä tahtoa ja vahvistavaa vuorovaikutusta sekä yhteisen tekemisen kulttuurin luomista. Parhaassa tapauksessa liikuntajohtaminen ulottuu oman yksikön ulkopuolelle kunnan muiden toimialojen pariin. Tässä työssä korostuvat liikunnan asiantuntemuksen ja yleisjohtamisen taitojen yhdistäminen ja sulauttaminen.   
      Poikkihallinnollista yhteistyötä kunnissa hidastaa kuntakentän suuri muutos 2000-luvulla. Kuntien määrä on 20 vuodessa supistunut kolmanneksella. Kun muodostetaan uusia kuntia, syntyy aiempaa suurempia organisaatioita ja yhteisen tekemisen perustana eivät välttämättä ole enää aiemmat henkilökohtaiset suhteet. Suuremmassa yksikössä on enemmän työntekijöitä sekä enemmän aiempaa laajemmalla alueella ylläpidettäviä liikuntapaikkoja. Liikuntaan liittyvä päätöksenteko ainakin pienissä kunnissa karkaa etäämmälle verrattuna tilanteeseen ennen kuntaliitosta. Kun kunnan kokonaistalous on tiukka, voi se osaltaan heikentää sisäisen poikkihallinnollisen yhteistyön etenemistä. Liikuntajohtamisesta tulee entistä monimutkaisempaa. 
      Liikuntatoimi ja liikuntaseurat ovat monimutkaistuvaan toimintaympäristöön sopeutumisessa samassa veneessä. Veneen ohjaamiseen tarvitaan laaja-alaista hallinta- ja johtamisotetta. Tähän tulee sisältyä myös verkostojen johtaminen, sillä yhä useammin liikuntaan liittyvät hankkeet etenevät yhteistyössä eri sektoreiden toimijoiden kesken. Toimiva liikuntaa edistävä verkosto on asukkaiden liikunnan kannalta keskeistä. 
      Verkostot täydentävät ja rikastavat liikuntatoimessa tapahtuvaa johtamista. Verkostossa on useita toimijoita, jotka vastavuoroisesti pyrkivät yhdessä asetettuihin tavoitteisiin yhdistämällä eri tekijöiden osaamista ja voimavaroja. Verkoston johtajuus on yleensä jaettua ja luonteeltaan varsin epähierarkkista. Johtajuutta ja vastuunkantoa vaaditaan ennen kaikkea verkoston jäseniltä itseltään. Verkostojohtaja ottaa vastuulleen yhdessä sovitulla tavalla verkoston toiminnan edistämisen. Johtamisen näkökulmasta kyse on ennemminkin itseohjautuvan verkoston toiminnan arvioimisesta ja avustamisesta. 
Yhteistyöverkostoissa liikunnan viranhaltija voi olla yksi verkostotoimija muiden joukossa. Voi olla jopa niin, että liikunnan edistäminen onnistuu parhaiten näissä joustavissa rakenteissa. Varsinainen liikuntatoimen johtaminen sisältää yksikön koosta riippuen runsaasti aikaa vieviä ja arkisia organisaation sisäisiä järjestelyjä ja sisäisen toiminnan jäsentämistä ja kehittämistä. 
      Muuttuvassa maailmassa paikallisen liikunnan edistäminen erilaisissa kunnan sisäisissä ja ulkoisissa verkostoissa sisältää tilanteen mukaan jäsentyvää liikunnan johtamista. Tämän rinnalla perinteisen liikuntajohtamisen ydin on omaan organisaatioon ja liikunta-alan ammattikuntaan kohdentuvaa johtamista, jolla on omat vakiintuneet toimintamallinsa ja -tapansa. Oli kyse liikunnan johtamisesta tai liikuntajohtamisesta, olennaista on se, että johtajat ja muut tekijät tunnistavat tilanteen mukaisesti omat roolinsa ja pystyvät yhdessä toimien edistämään asukkaiden liikuntaa.    
SmartSport/Ari Karimäki (p. 0400 941 745)

Turun Seudun Urheiluakatemia ponnistaa korkealle

Turun Seudun Urheiluakatemian (TSUA) tulevaisuussuunnitelma valmisteltiin viime syksyn ja alkuvuoden 2021 aikana. Tulevaisuussuunnitelma linjaa kehityskohteet vuosille 2021 – 2024. Suunnitelman konkretisoituminen tapahtuu vuosittaisten talous- ja toimintasuunnitelman avulla.  Suunnitelman tarkoituksena on myös vahvistaa Turun ja TSUA:n profiilia ja roolia suomalaisessa huippu-urheilussa. 
TSUA:n toiminnanjohtaja Mika Korpela toteaa, että perustehtävänä jatkossakin on huolehtia siitä, että urheilijoilla on mahdollisuudet menestyä sekä opinnoissa että urheilussa. Urheilun osalta Korpela nostaa esille kolme painopistevalintaa:

1. Urheiluyläkoulutoiminnan laajentaminen Turun seudulla,
2. Toisen asteen innokkaista urheilijoista mahdollisimman moni haluaa ja pystyy nousemaan tasollaan niin, että voi omalla urheilijan polullaan tavoitella kansainvälistä menestystä ja
3. Tukea huippuvaiheessa olevia urheilijoita menestymään.

Strategisen suunnitelman valmistelutyö on aina tärkeä osa kokonaisuutta. Korpela koki puolen vuoden valmistelutyön erittäin mielenkiintoisena ja opettavana prosessina. ”Turun Seudun Urheiluakatemia on verkosto, jonka eri sidosryhmät toimivat itsenäisesti. Nyt kun valmistelutyötä on tehty yhdessä, on helpompaa luoda konkreettisia jatkotoimenpiteitä yhdessä. Odotan mielenkiinnolla, miten saamme yhdessä suunnitelmaa jalkautetuksi.” Korpela pitää lopputuotosta hyvänä, mutta itse prosessi oli tärkeä ja onnistunut. Valmistelutyötä tehtiin eri vaiheissa seurojen, lajiliittojen, oppilaitosten, oman henkilökunnan kanssa sekä yhden päivän mittaisena työpajana Olympiakomitean, Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskuksen ja urheiluakatemian henkilöstön, urheilijoiden ja sidosryhmien kanssa. 
      Mikä sitten yllätti Korpelan? ” Olemme tehneet aiemmin paljon ja myös hyvin - palautteenkin perusteella. Mutta emme ole koskaan aiemmin paketoineet tekemisiämme, emmekä jäsentäneet kovin tarkasti rakennettamme ja sisältöjämme. Tämä valmistelutyö antoi siihen mahdollisuuden ja sen aikana kirkastui oma profiilimme Turku - urheilu ja opiskelukampuksena. Hyvä visuaalinen kuvaus meidän kokonaisuudestamme kertoo paljon enemmän kuin pelkät sanat. Ilme ja ulkoasu tuovat uskottavuutta toimintamme tueksi.”
”Näin laajaa strategiatyötä ei pääse kovin usein tekemään. Se oli yllättävän kova ponnistus tähän pisteeseen. Valmistelutyön aikana pääsi – ja joutui – myös pohtimaan ja sparraamaan omankin työn kipupisteitä. Sekin jää positiiviseksi kokemukseksi” Korpela pohtii.
      Ennen valmistelutyön alkua Turussa pohdittiin ulkopuolisen asiantuntemuksen tarvetta: Onko siitä hyötyä ja paljonko syntyy kustannuksia. Tämän kokemuksen perusteella Korpela toteaa, että se oli elintärkeä lisä työn valmistumiseksi: ”Kokemuksen ja ammattitaidon mukaan ottaminen kannattaa. Emme olisi keskenämme saaneet aikaan tällaista lopputulosta. Sidosryhmien ensirektiot ovat olleet erittäin myönteisiä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.”
 
Turun Seudun Urheiluakatemian tulevaisuussuunnitelman 2024 laatimisessa apuna toimi SmartSport.
Lisätietoja: jukka.pekkala@smartsport.fi
 

Haastateltavana Raision liikuntatoimenjohtaja Reijo Hakorinta
Liikuntatoimialan suurin vahvuus on yhteisöllisyys

Haastattelussa Raision kaupungin juuri eläkkeelle jäänyt liikunta- ja nuorisotoimen johtaja Reijo Hakorinta, joka teki 16 vuoden urakan liikuntajohtajana - ja viimeisenä työtehtävään sulki kaikki kaupungin liikuntapaikat. 
1. Mitä jäit kaipaamaan liikuntajohtajan työstä?

• Liikuntatoimialalla on suurimpana vahvuutena yhteisöllisyys – kollegoiden kanssa yhdessä tekeminen. Sektorirajat ylittävä yhteistyö on hedelmällistä ja tuo kaikille lisäarvoa. Töitä sai tehdä kaupungin sisällä, Turun seudulla eri kuntien kanssa ja myös valtakunnallisesti. Tieto liikkui kitkattomasti ja tukea sekä apua sai aina kun sitä tarvitsi. Sosiaalinen tuki työssä on tärkeää kaikilla tasoilla.

2. Mitkä asiat innostivat sinua työssäsi?

• Raisio on tunnettu liikuntakaupunki ja siellä on tehty pitkään hyvää työtä. Perusolosuhteet ovat kunnossa liikunnan edistämistyölle. Raisiossa ymmärretään seuratyön arvo! Loimme Turun mallin pohjalta onnistuneen tavan toteuttaa seuraparlamentti, joka on tehostanut seurayhteistyötä.
• Olemme onnistuneet siinä, että liikunnassa ja urheilussa syntyvät tulokset nähdään myös liikuntatoimen tuloksina. Meillä esimerkiksi jäähallin huoltajille tarjottiin kakkukahvit, kun Raisio voitti ringeten SM-kultaa. Se oli myös heidän kultamitalinsa. Tällä on suuri merkitys työtekijöiden motivaation kannalta.

3. Mitkä asiat tuovat haasteita tällä hetkellä Raision liikuntapalveluille? 

• Talous on suurin haasteista. Talouden raamit ovat tiukat vapaa-aika ja liikuntasektorilla. Jo vuosikausia on käyttötalouden taso pysynyt samana, mikä on rajoittanut kehittämisen mahdollisuuksia. Toisaalta on hienoa, että leikkauksilta on vältytty.

4. Miten kunnallinen liikuntatoimi tulee muuttumaan yli 20 000 asukkaan kunnissa 2020-luvun aikana?

• Kuntien työssä korostuu tiedolla johtaminen ja vaikuttavuuden arviointi. Nykytilan arviointi tulee olemaan olennainen osa työtä. Liikuntatoimen pitää pystyä tuottamaan konkreettista tietoa kuntalaisten liikunnasta, kävijämääristä, käyttäjistä, käyttökuluista jne. Tähän löytyy yksittäisiä työkaluja ja uusi tekniikka mahdollistaa jo paljon, mutta niiden metsästäminen vaatii paljon työtä. Raisiossa seurataan esimerkiksi kuntoradan ja kuntoportaiden kävijämäärää valaistukseen liitetyillä tunnistimilla.  Valaistuksen ohjaus ja tunnistimet toimivat katuvalojen seurantajärjestelmässä. Koulupihan liikunta-alueen valvontakameroihin on liitetty kävijämäärän seurantaohjelma jne. Nykytilan arviointiin ja seurantaan kaivattaisiin varsinkin pienissä ja keskisuurissa kunnissa tukea ja selkeää työkalupakkia.
• Kun peruspalvelut ja yhteistyörakenteet on saatu kuntoon, voisivat kunnat rohkeammin panostaa keskeisimpien yhteiskunnallisten ja paikallisten ongelmien ratkaisuun. Esimerkiksi nyt kun korona on lisännyt lasten ja nuorten arkiliikunnan merkitystä yhteiskunnassa, olisi kunnilla oikea hetki tarttua harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen rohkeasti. Liikuntatoimella on harrastamisen edistämisessä tärkeä koordinaattorin rooli.

5. Millaisen testamentin tai perinnön haluat jättää kuntien liikuntajohtajille?

• Liikuntajohtaja on verkon kutoja ja liikunnan kauppamies. Liikuntajohtajan rooli on koordinoida ja johtaa kunnan liikuntatyötä. Hänen tehtävänsä on ennen kaikkea verkostoissa toimiminen – myös yli oman kunnan rajojen. Liikuntatoimi luo edellytyksiä ja laajalla yhteistyöllä saadaan paras tulos liikunnan edistämisessä. Liikuntajohtajan tulee havainnoida ja ymmärtää kunnan ”pelikenttää” laajasti ja löytää parhaat kumppanit eri asioiden toteuttamiseen. Itse ei tarvitse tehdä kaikkea. Kannattaa katsoa myös aidan yli, miten muilla aloilla toimitaan ja ottaa sieltä oppia.
• Elämä on joukkuepeliä!

Missä myö liikutaa?
​– Lappeenranta täydensi liikkumisohjelmaansa olosuhdesuunnitelmalla

Lappeenrannan kaupungin liikuntajohtaja Pasi Koistinen on erittäin tyytyväinen kaupungin vuonna 2019 valmistuneen Myö liikutaa -ohjelman saamaan vastaanottoon. Päättäjät ovat kiittäneet liikkumisohjelman tiivistä ja informatiivista esitystapaa sekä ovat kokeneet ohjelmassa asetetut tavoitteet erittäin tärkeiksi. Lappeenranta on ollut perinteisesti erittäin liikuntamyönteinen kaupunki ja tätä profiilia on haluttu edelleen vahvistaa, kokee Koistinen.  
     Merkittävä osa niistä toimenpiteistä, joilla kaupunki voi edistää kaupunkilaisten aktiivista ja liikunnallista elämäntapaa, liittyvät olosuhteisiin. Arkiliikkuminen edellyttää liikkumista suosivaa kaupunkirakennetta, kuten hyviä kävelyn ja pyöräteitä. Vastaavasti liikunnan ja urheilun harrastaminen vaatii omia erityisiä paikkoja ja tilojaan. Tästä syystä olosuhdekehittämisen osalta liikkumisohjelmaa päätettiin Lappeenrannassa täydentää omalla tarkemmalla kehittämissuunnitelmalla. Suunnitelman nimeksi muotoutui luontevasti Missä myö liikutaa -kehittämissuunnitelma. Olosuhdesuunnitelma, kuten liikkumisohjelmakin, laadittiin poikkihallinnollisesti ja kuntalaisia sekä paikallistoimijoita kuullen.     
     Olosuhdesuunnitelma on nyt lausuntokierroksella ja lopulliset hiomiset siihen tehdään maaliskuun alussa. Uskon, että suunnitelmasta saadaan vaikuttava ja toimiva työkalu, joka edesauttaa kaupungin resurssien suuntaamisessa lähivuosina siten, että panostukset edistävät yhdessä asettuja päämääriä, toteaa Koistinen. 

Lappeenrannan Liikkumisohjelman sekä olosuhteiden kehittämissuunnitelma laatimisessa apuna toimi SmartSport.
Lisätietoja: jan.norra@smartsport.fi & jukka.pekkala@smartsport.f

---

Joulukuu 2020

Pääviestejä kuntien liikuntapalveluiden tulevaisuuden haasteet -kyselystä

Kyselyn päätulokset kuviomuodossa voit ladata alla olevasta linkistä.

kuntien_liikuntapalveluiden_haasteet_ja_mahdollisuudet_kysely__2020__-_päätulokset.pdf
File Size:	825 kb
File Type:	pdf

Hämta fil

---

SmartSport toteutti loka-marraskuussa valtakunnallisen kyselyn Suomen kuntien ja kaupunkien liikuntajohdolle sekä toimiala- ja kuntajohdolle. Kyselyssä kuntatoimijoita pyydettiin arvioimaan liikuntatoimen nykytilannetta sekä ennakoimaan lähitulevaisuuden merkittäviä ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja ongelmakohtiin. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä yhteensä 248 kuntaedustajaa. Liikuntajohdon kyselyyn vastasi 138 liikuntajohtajaa tai -vastaavaa. Toimiala- ja kuntajohtajille suunnattuun kyselyyn saatiin vastauksia 105 kpl
​
Kuntien huolena liikuntapalveluiden talous, peruskorjaukset ja henkilöresurssit
Kuntien liikuntapalveluiden nykytilannetta arvioitaessa esiin nousi erityisesti pienten kuntien huoli henkilöresurssien riittävyyden suhteen. Peräti puolet alle 5000 asukkaan kuntien liikuntavastaavista koki henkilöresurssitilanteen joko heikoksi tai erittäin heikoksi.
      Lähitulevaisuuden ongelmista merkittävimmiksi koettiin talousresurssien riittämättömyys sekä liikuntainfran peruskorjaustarpeen rahoittamisen vaje. Nämä ilmenivät kaiken kokoisten kuntien ja kaupunkien vastauksista. Selkeä enemmistö vastaajista koki nämä melko merkittäviksi tai erittäin merkittäviksi liikuntatoimen lähitulevaisuuden ongelmiksi. Kuntien liikuntavastaavat ja kaupunkien liikuntajohtajat kantoivat tästä enemmän huolta kuin toimiala- ja kuntajohto.
      Erityisesti isoimpien kokoluokkien (yli 25.000 asukasta) kaupungeissa koettiin yleinen vaatimustason nousu haastavaksi. Tällä tarkoitettiin kyselyssä liikuntapalveluiden ja -paikkojen laatuvaatimusten kovenemista sekä uusien lajien jatkuvaa ilmaantumista. 
      Väestön ikääntyminen ja Koronapandemia koettiin kautta linjan merkittäviksi ongelmiksi. Nämä haasteet yhdistävät kaiken kokoisia kuntia sekä liikunta- että toimiala- ja kuntajohtoa.
      Suurin ero viranhaltijoiden välillä oli suhteessa ilmastonmuutokseen. Liikuntajohdon enemmistö kokee ilmastonmuutoksen melko tai erittäin merkittävänä lähitulevaisuuden ongelmana. Mitä isommasta kunnasta on kyse, sitä isommaksi ongelma koetaan. Vastaavasti toimiala- ja kuntajohto ei koe ilmastonmuutosta liikuntapalveluiden tuottamisen näkökulmasta erityisen suurena ongelmana.  
       Tiedusteltaessa ratkaisuja edellä esitettyihin lähitulevaisuuden päähaasteisiin, nousivat esiin erityisesti poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistaminen sekä suunnitelmallisuuden ja strategisuuden kehittäminen liikuntapalvelujen tuottamisessa.  
      Seuraaviksi tärkeimmiksi ratkaisuiksi koettiin osaamisen kehittäminen sekä hankeyhteistyön edistäminen alueen eri toimijoiden kanssa. Nämä koettiin erityisesti isoimpien kaupunkien (yli 60.000 asukasta) kohdalla tärkeiksi ratkaisumalleiksi. 
      Isoimmat kaupungit kokivat tärkeäksi oman yhteiskunnallisen ydintehtävänsä selkiyttämisen. Tässä viitattiin terveyttä edistävän liikunnan sekä kilpa- ja huippu-urheilun eriytymiseen. Isoimmassa kokoluokassa myös laadukkaiden ja hinnaltaan kilpailukykyisten ostopalveluiden lisääminen nähtiin yhdeksi lähitulevaisuuden keinoksi. 
 
Lisätietoja SmartSportin kyselystä 
Ari Karimäki (p. 0400 941 745)
Jan Norra (p. 040 575 1717)

Haastateltavana Uudenkaupungin liikuntapalvelujen vastaava Heidi Vuori
Mikä syke Uudenkaupungin liikuntatoimessa?

1.Mitkä asiat innostavat tällä hetkellä Uudenkaupungin liikuntapalveluihin liittyen?

• Hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelujen alla meillä on hyvä pöhinä päällä. 2018 tehty organisaatiouudistus on vahvistanut yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Aikanaan olimme osana isoa sivistyspalvelukeskusta ja siellä olimme aika pieni tekijä. 

-Hienoja projekteja on menossa muun muassa liikkumisohjelman ”Uki-liikkuu -Aktiivisemman arjen ohjelma” valmistelu. Tämän lisäksi on haettu hankerahaa kävelyn- ja pyöräilyn edistämisen ohjelman valmistelua varten. 

• Olosuhdekehittämisen osalta lokakuussa käynnistyi mittava Pump SK8 hankkeen rakennustyöt. Kyseessä on pumptrack -radan ja skeittialueen yhdistelmä. Skeittiparkki on kooltaan 300 neliömetriä, ja pumptrack -radan kooksi tulee noin 800 neliömetriä. Hanke sai alkunsa yli 400 nuoren aloitteesta.Suunnitteilla on myös esteettömän luontoliikuntareitin rakentaminen ensi vuoden puolella.

 2.Mitkä asiat haastavat tällä hetkellä Uudenkaupungin liikuntapalveluihin liittyen?

• Korona haastaa, mutta luo myös uusia yhteistyömuotoja ja uusia toimintatapoja. Osa näistä jää varmaan pysyväksi tai ainakin ravistelee meidän toimintaa.
• Autotehtaan kasvu on tuonut paljon maahanmuuttajia Uuteenkaupunkiin ja tärkeää olisi saada liikkuminen osaksi heidän kotoutumistaan. Autotehtaalla on töissä myös valtava määrä nuoria miehiä ja heidän liikkumisensa on meillä erityshaaste, jota kolmivuorotyö vaikeuttaa.

 3.Miten kunnallinen liikuntatoimi noin 15 000 asukkaan kokoisissa kunnissa tulee muuttumaan 2020-luvun aikana? 

• Kehitys kulkee kohti aktiivisempaa arkea. Terveys ja hyvinvointi tavoitteena tulee korostumaan. Uskon, että aikaan ja paikkaan sidottu tekeminen vähenee nykyisessä kiireyhteiskunnassa ja omaehtoinen liikkuminen korostuu muun muassa luonnossa liikkumisen lisääntymisenä sekä erilaisten virtuaalisten palveluiden myötä.
• Kunnan sisällä liikunta-asioiden poikkihallinnollisuus tulee vahvistumaan. Elintapaohjaus ja liikuntaneuvonta tulee ottamaan vahvempaa roolia ryhmäliikuntamuotojen rinnalla. Siinä tulee erityisesti korostumaan viestintä, millä keinoin ja missä kanavissa kuntalaiset tavoitetaan.
• Koronan vuoksi resurssit tulee olemaan toki iso haaste ja vaikea on arvioida kuinka liikunnan arvostus kunnan muiden tärkeiden asioiden joukossa tulee pärjäämään. 

Haastattelu: pasi.maenpaa@smartsport.fi
Asiantuntija, seuratoiminnan kehittäminen, selvitykset ja tutkimukset
SMARTSPORT

Marraskuu 2020

Maksuton Ideaopas kuntien strategiseen olosuhdetyöhön

SmartSport on julkistanut kunnille suunnatun Ideaoppaan, jossa opastetaan kuntatasoisten, liikuntaolosuhteita koskevien kehittämissuunnitelmien laatimista. Oppaan tavoitteena on auttaa kuntia tekemään omaa liikuntaolosuhteiden kehittämistyötään strategisesti, suunnitelmallisesti ja osallistavasti sekä huomioiden laaja-alaisesti erilaiset liikkumisympäristöt sekä liikunta- ja urheilupaikat.

​Edellä mainitut lähtökohdat ovat keskeisiä tuloksekkaan kunnallisen olosuhdetyön kannalta ja yleisemminkin kuntien liikuntapalveluiden tulevaisuuden vahvistamiseksi. Ideaopas on jatkoa SmartSportin vuonna 2019 tekemälle ”Strateginen olosuhdetyö kunnissa”- selvitykselle. Selvityksessä nousi esiin kuntien toive ohjeistuksesta koskien kuntatasoisten liikuntapaikkasuunnitelmien laatimista. Julkistettu ideaopas on yksi vastaus tähän toiveeseen. 
Ideaoppaan sisällöstä ovat vastanneet SmartSportista asiantuntijat Jan Norra ja Juha Heikkala. Lisäksi oppaan tukena on ollut asiantuntijaryhmä, jossa on ollut edustettuna niin kuntakentän asiantuntemusta kuin valtakunnallisia toimijoita. Oppaan toteuttamiseen on saatu myös avustusta OKM:n liikuntapaikkarakentamisen tutkimus- ja kehittämismäärärahoista.
Lisätietoja oppaasta sekä SmartSportin palveluista liittyen kuntien strategiseen olosuhdetyöhön: jan.norra@smartsport.fi,
p. 040 575 1717.  Voit ladata oppaan alla olevasta linkistä.

askelmerkit_olosuhdeloikkaan_-_strateginen_olosuhdetyö_kunnissa_www.pdf
File Size:	5293 kb
File Type:	pdf

Hämta fil

---

Kuntien liikuntapalveluiden tulevaisuusnäkyjä selvitetään

SmartSport toteuttaa parhaillaan valtakunnallista selvitystä koskien kuntien liikuntapalveluiden tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Selvitys koostuu kuntien liikuntatoimille sekä kuntajohdolle suunnatuista kyselyistä ja haastatteluista. Kyselyosio on käynnistynyt lokakuun lopulla ja jatkuu marraskuun puoleen väliin saakka. Kyselyyn vastanneet kunnat saavat käyttöönsä kyselyiden päätulokset ja voivat hyödyntää niitä oman kuntansa palveluiden kehittämiseen. Mikäli et ole saanut suoraan sähköpostiisi kyselylinkkiä, alla linkit kyselylomakkeisiin  

• Kuntien liikuntatoimien vastuuhenkilöille suunnattu kysely: https://link.webropolsurveys.com/S/DF69E04AEB2E4E4E
• Kuntajohtajille ja liikunnan toimialajohdolle suunnattu kysely: https://link.webropolsurveys.com/S/0AF9555C0604CF72  

Selvitys valmistuu syksyn 2020 aikana. Selvitysvaihe on osa laajempaa valtakunnallista kehityshanketta, jonka tavoitteena on tuottaa ratkaisumalleja kuntien liikuntapalveluiden tulevaisuuden tarpeisiin. Hanke on saanut avustusta Business Finlandin kehitysrahoituksesta. 
Lisätietoja selvitys- ja kehityshankkeesta.
Jan Norra jan.norra@smartsport.fi p. 040 575 1717
Ari Karimäki ari.karimaki@smartsport.fi p. 0400 941 745
Jukka Pekkala jukka.pekkala@smartsport.fi p. 040 562 1989 

Syyskuu 2020

Maailma muuttuu – miten käy kuntien liikuntapalveluiden?

ARI KARIMÄKI: 
​Liikuntatoimissa tarvitaan juuri nyt uusia innovaatioita, yhteistyötä ja rohkeaa verkostoitumista enemmän kuin koskaan
Koronakriisi yhdistettynä kuntatalouden heikkoon tilaan aiheuttaa kuntien liikuntatoimissa ahdistusta. Epäselvää on esimerkiksi se, miten tulokertymän merkittävä hiipuminen kompensoidaan heikkenevässä taloustilanteessa tai miten liikuntapalvelut ja henkilöresurssit turvataan sekä mitoitetaan tulevaisuudessa.
    Tehtävä ei ole helppo, sillä kuntalaisten liikuntatarpeet ja vaatimukset kasvavat vääjäämättä. Ulkoilu- ja ulkoliikuntapalvelut paikkasivat viime keväänä koronan aiheuttamaa sisäliikunnan tarjonnan vajetta, mutta edessä on talvi, jonka lumi- ja ulkoiluolosuhteista ei etukäteen ole varmuutta suurimmassa osassa Suomea.  
    Epävarmuus tulevasta patistaa viimeistään nyt liikunnan kuntaväen, seuratoimijat ja yksityiset tahot saman pöydän ääreen etsimään yhteisiä ratkaisuja paikallisen liikunnan elvyttämiseksi ja edistämiseksi. Nyt on oiva ajankohta arvioida paikallisen liikunnan kokonaistilannetta ja etsiä yhdessä uusia ratkaisuja palvelujen tuottamiseen, henkilöstöresurssien riittävyyteen ja uusien investointien tai korjausten tekemiseen.
    Kuntalaisten etu toteutuu parhaiten kun paikalliset liikuntatoimijat löytävät toisensa. Perinteisesti kunnat ovat vastanneet olosuhteista ja tuottaneet myös liikuntapalveluja, mutta uudessa tilanteessa työn ja resurssien jakoa on syytä tarkastella laaja-alaisemmin ja luovemmin.
    Uusien toimintatapojen löytäminen edellyttää aidosti moniäänistä yhteistyötä, joka voi hieman muuttaa totuttuja paikallisia valtasuhteita ja etenemistapoja. Liikuntatoimen viranhaltijoiden rooli osana paikallisen liikunnan kehittämisverkostoa korostuu. On selvää, että ilman aktiivisesti toimivaa kunnan liikuntatoimea ei paikallinen liikunta nouse haastavasta tilanteesta.
Artikkeli koko laajuudessaan on luettavissa LTS:n verkkosivuilla.

ari.karimaki@smartsport.fi
​Asiantuntija, kunnan liikuntapalveluiden kokonaiskehittäminen ja johtaminen
SMARTSPORT

Haastateltavana Lahden kaupungin liikuntatoimenjohtaja Tommi Lanki
Mikä syke Lahden liikuntatoimessa?

Mitkä asiat INNOSTAVAT tällä hetkellä Lahden kaupungin liikuntapalveluihin liittyen?
"Yleisesti ottaen aina lämmittää tyytyväiset eri ikäiset asiakkaat. Ja nyt korona-aikana liikunnan merkitys ihmisten elämässä tuntuu korostuneen entistä enemmän esimerkiksi seuratoiminnassa, päiväkodeissa ja vanhusten parissa. Luontoliikunta on saanut kuntalaisia liikkeelle entistä enemmän. Liikunta-alan toimijoiden parissa yhteisöllisyys ja yhteishenki on lisääntynyt, mutta myös liikuntapalvelujen oman porukan yhteishenki on vahvistunut. Korona-aika on pakottanut uudistumaan ja on pystytty keksimään uusia ratkaisuja."
 
Mitkä asiat HAASTAVAT tällä hetkellä Lahden kaupungin liikuntapalveluihin liittyen?
"Jo pitkään meitä on haastanut liikunnan skaalan ja olosuhdeverkoston laajentuminen. Eri lajien ja olosuhteiden omistajuudessa on epäselvyyttä ja häilyvyyttä. Monesta meille kuulumattomastakin asiasta saamme liikuntapalveluihin suoraa palautetta, vaikka asia ei ole meidän hallinnassa. Liikuntakulttuurin laajentumisen myötä uuden kehittäminen on tärkeää, mutta uusia kehityshankkeita resurssoidaan liian vähän. 
   Palveluodotukset tuntuvat olevan välillä kohtuuttomat; kaupunkilaisista huippu-urheiluun asti. Ja korona tulee vielä vaikeuttamaan jatkossa tilannetta. Vaikeata on myös poliittisessa päätöksenteossa. Säästöistä on päätetty, mutta monet ehdotetut säästötoimenpiteet eivät tahdo mennä päätöksenteossa läpi. Tilanne on vakava.
   Ja tällä hetkellä on korostunut vielä erilaisista tuista kitiseminen ja yksipuolinen edunvalvonta. Moni vaatii tukia ilman omaa aktiivisutta ja uudistumisen halua. Ja kyllä nykyajan mediakeskustelun monine kanavineen rönsyilee siellä täällä. Juttuja liikkuu, eikä kaikkia pysty eikä edes kannata yrittää hallita." 
 
Miten kunnallinen liikuntatoimi suurissa kaupungeissa tulee MUUTTUMAAN 2020-LUVUN AIKANA? 
"Tulee muuttumaan. Liikuntatoimi sanana ei tule olemaan enää sellaisenaan. Meillä Lahdessa hyvinvoinnin vastuualue tulee nyt sivistystoimialaan mukaan, mutta uskon, että ikääntyvän väestön liikunta tulee eriytymään omakseen. Yksi selkeyttävä ratkaisu voisi olla, että kunnallinen ”liikuntatoimi” voisi jatkossa keskittyä organisoidun liikuntatoiminnan, rakennettujen liikuntaolosuhteiden ja seuratoiminnan asioihin. Hyvinvointi ja kaupunkiympäristö puistoineen ja perusliikkumisreitteineen olisivat sitten erikseen. Voi olla, meidän yksikköä pidetään näiden kannanottojen myötä tylsänä ja vanhanaikaisena.
    Uusien olosuhteiden osalta ilman kuntaa ei tunnu syntyvän juuri mitään. Jotain on ollut vireillä, mutta eivät tunnu kantavan maaliin asti. Yksityisen sektorin täytyy kasvaa, että huipputason kilpaurheilun palveluja tulee lisää. Liikuntatoimen ei tule rahoittaa ainakaan erilaisia vip-tiloja.
    Enkä ole varma tuleeko olemaan kunnallista liikunnanohjaustakaan tässä laajuudessaan. Liikunnanohjauksessa on nyt jo paljon muita toimijoita ja ulkopuolisten toimijoiden määrä tuntuu edelleen kasvavan. Koronan myötä vielä erilaisia etäohjauksen mahdollisuuksia jää pysyviksi käytännöiksi. 
   Strategisesti kuntalaisten liikkuminen ja hyvinvoinnin edistäminen on jatkossa hyvä erottaa entistä selkeämmin vetovoima ja elinkeinopoliittisista tavoitteista. Elämystiloja ja -tuotantoa, sekä suurtapahtumia tulee käsitellä erillisillä kriteereillä omana kokonaisuutenaan. Nyt erilaiset tulokulmat ja perustelut ovat aika ajoin vielä sulavasti sekaisin." 
 
Haastattelu: pasi.maenpaa@smartsport.fi
Asiantuntija, seuratoiminnan kehittäminen, selvitykset ja tutkimukset
SMARTSPORT

Heinäkuu 2020

Kuntien uimarantapalveluiden tilannetta selvitetty

SmartSport toteutti keväällä 2020 yhteistyössä SUH:n kanssa kyselyn kunnille uimarantapalveluihin liittyen. Kyselyyn vastasi 129 kuntaa ja sen perusteella kunnat ovat Suomessa varsin tyytyväisiä uimarantojensa perustoimintoihin sekä erityisesti uimaveden laatuun. Yleisimmin tyytymättömiä kunnissa oltiin omien rantojen talviuintimahdollisuuksiin, esteettömyyteen sekä erilaisiin lisäpalveluihin. Huolta aiheutti myös rantojen ylläpitoon ja rakentamiseen käytettävien resurssien niukkuus sekä rannoilla tapahtuva ilkivalta.

SmartSport ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto selvittivät huhtikuussa valtakunnallisella kyselyllä kuntien näkemyksiä omien uimarantojensa nykytilanteesta sekä mahdollisista kehittämistarpeista. Kyselyyn vastasi 129 kuntaa. Tavoitteena oli tuottaa taustatietoa valtakunnallisten kehittämistoimenpiteiden suunnittelun tueksi. 
     SUH:n tekninen asiantuntija Ilpo Johansson on tyytyväinen kuntien aktiivisuuteen kyselyssä. ”Huolimatta akuutista koronatilanteesta saimme kyselyllä hyvää yleiskäsitystä kuntien uimarantatilanteesta. Erilaiset kyselystä luettavat heikot signaalit kertovat siitä, että uimarantaoppaan päivittämiselle lähitulevaisuudessa saattaisi olla kuntakentässä tarvetta. Monet asiat ovat muuttuneet 2000 -luvun alusta, jolloin nyt kuntien käytössä oleva opas on valmistunut”, sanoo Johansson. 
     Ilpo Johansson nostaa kyselyn akuuteimmaksi viestiksi sen, että lähes 4/5 kunnista ei tiennyt Tukesin Rantavalvontatyökalun olemassaolosta tai ei ollut sitä käyttänyt.  ”Vuonna 2019 lanseerattiin kunnille työkalu, joka auttaa uimarantoihin liittyvässä riskinarvioinnissa. Työkalu ei kovin hyvin ole vielä ilmeisesti kuntakenttää tavoittanut ja asian eteen täytyy tehdä selvästi lisää työtä, toteaa Johansson. Raportin voit ladata kokonaisuudessaan Ideahautomosta.

2019

SmartSport mukana rakentamassa Lappeenrannan Liikkumisohjelmaa 2025

Lappeenrannan kulttuuri- ja liikuntalautakunta hyväksyi Liikkumisohjelman 20.2.2019 pidetyssä kokouksessa.Lautakunta piti ohjelman valmistelua ja sisältöä onnistuneena. Se antaa hyvät lähdöt toteutukselle tulevina vuosina. Liikkumisohjelmaa tarvitaan linjaamaan lähivuosien painopisteitä ja vuosittaisia suunnitelmia. Sen tarkoituksena on lisätä lappeenrantalaisten liikkumista, aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä.
     Liikkumisohjelma 2025 rakennettiin pääosin syksyn 2018 aikana. Valmistelutyössä haluttiin osallistaa asukkaita ja eri toimijoita: Toteutettiin avoin nettikysely Lappeenrannan aikuisväestölle, seura- ja yhdistysristeily ja 5 kpl työpajoja pääteemoina kehittämisnäkemysten kokoaminen ja verkostojen vahvistaminen. Ohjelman laadinnassa eri hallinnonaloilta kootulla ohjausryhmällä oli keskeinen rooli sekä prosessin että sisällön valmistelussa.
     Lopputulos Myö liikutaa! Lappeenrannan liikkumisohjelma 2025 -raportti on toteutettu – ei niin perinteisellä tavalla – kuvin, piirroksin, taulukoin ja tekstien avulla. Se on tarkoitettu herättäväksi ja innostavaksi työkaluksi vuosittaisten suunnitelmien, toimenpiteiden ja johtamisen tueksi.

Koulujen yhteydessä olevien liikuntasalien kehittämiseen maksuton opas

SmartSport on tuottanut ideaoppaan laajan kumppanijoukon kanssa. Opas on julkaistu elokuun lopulla ja sitä jaetaan aktiivisesti kuntakenttään ja suunnittelijoille. Opas on ladattavissa Ideahautomosta​ ja sitä voi myös jakaa vapaasti eteenpäin. Oppaan tekemiseen on saatu avustusta OKM:stä.  ​Kiitos kaikille hankkeessa mukana olleille. Lisätietoja oppaasta ja hankkeesta: jan.norra@smartsport.fi (p. 040 575 1717)  

PELIKIRJA KUNTOON! -palvelu alle 15 000 asukkaan kunnille

Selvitysten perusteella merkittävältä osalta kunnista puuttuvat liikuntapalveluiden johtamista ja kehittämistä ohjaavat pidempijänteiset suunnitelmat. Tyypillisesti syynä ovat ajan, resurssien ja sopivien toimintamallien puute. Näin erityisesti pienemmissä kunnissa. Tähän tarpeeseen on SmartSport luonut nopearytmisen, osallistavan ja kustannustehokkaan PELIKIRJA KUNTOON! -palvelukokonaisuuden. Palvelu soveltuu kunnan liikuntastrategian/ -suunnitelman laatimisen tarpeeseen sekä erilaisten osa-alueittaisten suunnitelmien laatimiseen (esim. kuntatasoiset liikuntapaikkasuunnitelmat).
    Kunnallisten liikuntapalveluiden pelikenttä on laaja sekä monenlaisten yhteiskunnallisten haasteiden kohteena. Muuttuvassa toimintaympäristössä onnistuminen edellyttää osuvaa ja osallistavaa nykytilan arviointia sekä strategista suunnitelmallisuutta. Urheilutermein ilmaistuna voisi sanoa, että kunnan liikuntapalveluiden pelikirjan tulee olla kunnossa. Tällaiseen suunnitelmalliseen toimintatapaan kannustaa liikunta- ja kuntalain ohella myös valtion liikuntapoliittinen selonteko. 
 
PELIKIRJA KUNTOON! -palveluprosessin kesto
Prosessin kesto on kokonaisuudessaan 2-3 kk. Palvelun kustannukset kunnalle ovat 3.000-5.000€ riippuen valitun palvelukokonaisuuden laajuudesta ja mukaan lähtevien kuntien määrästä.
    Palvelukokonaisuus toteutetaan useamman kunnan yhteisprosesseina hyödyntäen vertaistuen ja verkostoitumisen kautta saatavia synergiahyötyjä. Lisäksi palvelu pitää sisällään mm. useissa kunnissa testatut osallistamiskyselyt vertailuaineistoineen (toteutuksesta raportointiin), ohjausta osallistamistyöpajojen -toteuttamiseen sekä asiantuntijatukea suunnitelma-asiakirjojen laatimiseen. 
   Mikäli koette, että kunnallenne voisi olla hyötyä osallistavasta ja tekemisen suunnitelmallisuutta edistävästä yhteisprosessista, täyttäkää oheinen lyhyt yhteydenottolomake ja asiantuntijamme ovat teihin yhteydessä. Kysykää myös lähikuntien kollegoiden kiinnostusta asiaan – yhteinen osallistuminen prosessiin avaa uudenlaisia näkökulmia yhdessä tekemiseen!
Linkki yhteydenottolomakkeeseen: https://link.webropolsurveys.com/S/DD0973754819F96C

pelikirja_kuntoon.pdf
File Size:	89 kb
File Type:	pdf

Hämta fil

---

SIVUN ALKUUN

SmartSport osk. | Ljusdalantie 3 B, 02430 Masala | +358 40 575 1717 | info@smartsport.fi